Viisi vinkkiä luovan ajattelun ruokkimiseen organisaatiossa
Päivitetty: 30. maalisk. 2021
Olet ehkä tehnyt samaa työtä jo vuosikaudet eikä mitään uutta ole enää annettavana? Mitä jos rikkoisit omat rutiinit ja antaisit luovuudelle tilaa. Luovuudelle voi olla monia esteitä esimerkiksi organisaatiokulttuurissa. Olen koonnut viisi omasta mielestäni hyvää ja omalla noin 20 vuoden työelämäkokemuksellani toimivaa vinkkiä siihen, miten luovuudesta saa parhaiten irti työyhteisössä. Jos olet esimies, sinun vastuullasi on antaa työntekijöille tilaa hengittää ja käyttää koko aivokapasiteettia, kehoa, mieltä ja sydäntä luovaan ajatteluun. Jos olet työntekijä, on sinullakin mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintaan, vaikka helpompi on varmasti ajatella että vika on muissa. Kollegoiden kanssa keskustellessa voit ottaa mahdollistaja-asenteen täystyrmääjän sijaan. Monet uskomukset, tavat ja toimintamallit ovat meissä niin pinttyneitä, että olemme tulleet sokeita myös omalle toiminnallemme.
Kuulostaako tutulta? Olemme kaikki kuitenkin vain ihmisiä ja teemme päivittäin satoja - ellei tuhansia valintoja, joten pienistä murusista kootut muutokseen johtavat avaimet ovat helposti johdettavissa, kun vain otat askeleen kerrallaan. Ja koska nimeni on Luova Lapio, aion paljastaa keinoja luovuuden lisäämiseksi organisaatiossa, olit sitten esimies, toimitusjohtaja, asiantuntija, muu ammattilainen tai vaikka hallituksen jäsen.
Miksi luovuutta sitten pitäisi lisätä? Luovuus mahdollistaa uusia tuotteita, palveluita ja toimintamalleja sellaisten tilalle, jotka eivät enää palvele asiakaskuntaa. Liiketoiminnallisesti se tietysti tuo lisätuloja ja taloudellista kasvua, mutta väittäisin että luovassa organisaatiossa on myös jaksava ja innostunut henkilökunta, ja tämä heijastuu tietenkin koko organisaatioon ja sen ulkopuolelle. Kaikki ovat luovia, myös juuri se henkilö, joka luulee että luovuus ei ole hänen juttunsa. Olemme eri tavoin luovia ja eri asioissa. Yksi voi olla luova ajankäytössä, toinen teoissa, kolmas verbaalisessa kanssakäymisessä, neljäs taloudenhoidossa... You name it. Lista on loputon. Tässä kuitenkin sellaisia ajatuksia, joiden on tarkoitus herätellä luovaan ajatteluun organisaatioissa.
1. Älä rankaise
Olet ehkä ollut tilanteessa, jossa sinulle annetaan joku iso tehtävä, oli se sitten suunnittelua, toimintaa tai molempia. Joskus käy niin, että homma ei toimi. Projekti ei täyttänyt sille asetettuja odotuksia. Tai odotukset eivät olleet sinulle ehkä selviä tai odotukset oli artikuloitu jossain muualla. Seuraavalla kerralla jäätkin ilman projektia tai vastaavaa tehtävää. Syvässä hiljaisuudessa on päätetty, että sinua ei kannata enää vastaavaan laittaa, mokasit.
Jos esimiehenä toimit näin, voit miettiä, että entä jos edellisessä projektissa saadut epäonnistumiset voisikin kääntää voitoksi? Entä jos sama työntekijä onkin entistä viisaampi ja kokeneempi, ehkä myös nopeampi tekemissään valinnoissa? Mitä viestiä käytännöt viestittävät muille työntekijöille, jotka joutuvat ehkä tekemään seuraavan projektin pelon vallassa? Ilman virheitähän me emme koskaan opi. Rankaiseminen voi olla myös puhumattomuutta, ulkopuolelle jättämistä, ylityöllistämistä, alityöllistämistä, selän takana suunnittelua ja niin edelleen. Kuulostaa epäterveeltä mutta ah, niin tavalliselta. Mitä muita keinoja olet kohdannut rankaisemisessa työyhteisöissä? Onko sellaisessa paikassa luovuus kukkinut?
KUVA: Pauliina Lapio (Hiljaisuus-festivaali Kittilä 2018)
2. Anna aikaa
Luovuus tarvitsee tilaa ympärilleen. Usein hieno oivallus syntyy juuri odottamattomassa paikassa, kuten saunan lauteilla, suihkussa, kesämökin laiturilla, metsässä tai vaikka kokatessa. Mutta ei hätää, ei tarvitse pakottaa henkilökuntaa saunomaan luovuuden nimissä, vaan ajatus on enemmänkin siinä, että kun aivot saa tilaa olla ja levätä ilman suorituspaineita, niin ajatuskin kirkastuu. Joillekin deadline on pelastus ja auttaa asetetun tavoitteen saavuttamisessa, mutta vapaa luovuus syntyy minun mielestäni juuri levossa, kun ei ole pakko. Allekirjoittanut on saanut monta hyvää ideaa ja täytäntöön mennyttä ajatusta meditoidessa. Ommmmmm.
3. Arvosta intuitiota
Meillä kaikilla on intuitio. Vaikea mitata tai sanoa millaista se on. Voidaan puhua myös kuudennesta aistista, mutta itse sanoisin että ne ovat kaksi eri asiaa. Uskon, että ihmisellä on vastaus kaikkiin häntä itseään koskeviin asioihin omassa itsessään, sisäisenä viisautena. Se pitää sieltä vaan kaivaa. Myös organisaatioissa on paljon intuitiota, jolla on paljon arvoa, kun asioita lähdetään kehittämään tai muuttamaan. Miten teillä kohdellaan työntekijää, joka sanoo, että hänestä tuntuu siltä, että asia pitää tehdä näin?
Intuitiota voi myös kehittää. Siihen on olemassa myös suomenkielisiä oppaita. Intuition spesialisti Asta Raami kertoo, että kun intuitiota käytetään päätöksenteossa:
Päätösten laatu paranee.
Päättämisen nopeus ja sen jälkeinen varmuus kasvavat.
Intuitiota päätöksenteossaan hyödyntävät ihmiset ovat päätöstensä suhteen tyytyväisempiä jälkeenpäin.
Itselläni on monta hyvää esimerkkiä intuition käytöstä viikoittain, ellei jopa päivittäin. Olen tehnyt isojakin päätöksiä, kuten myynyt asuntoni intuition johdattamana. Miten vahvistaa intuitiota? Itselleni paras tapa kuunnella itseään on hiljentää kaikki mahdollinen ulkopuolelta tuleva ärsyke. Intuitio syntyy rauhassa, ilman tunnelatausta. Se on se gut feeling että näin tämän täytyy mennä. Vain opettelemalla löytyy se oma intuitiivinen tapa tehdä. Jos haluat oppia intuitiivista taiteen tekoa, kokeile vaikka intuitiivisen vuosikalenterin tekoa. Minullahan on siihen myös työpajoja!
4. Riko rutiinit tai löydä uudet
Rutiinit voi olla monessa paikkaa hyvästä, mutta luovuuden kannalta on hyvä välillä "step out of the box". Eli hypätä totutun ulkopuolelle katsomaan, millaista se oma meininki on. Noudatteleeko teillä työpäivät aina samaa kaavaa tai tehdäänkö asiat aina samalla tavalla? Jossain asioissa se on lähes pakko, tiedätte kyllä, mutta joskus liika rutinoituminen voi olla myös merkki siitä, ettei ole enää mitään muuta tai uutta annettavaa ja hommat tökkii. Se näkyy valitettavasti myös asiakkaille. Ei tarvitse olla Jyrki Sukula tai Hans Välimäki, vaan voit olla oman työyhteisösi change maker ja katsoa asioita uudesta perspektiivistä. Jos olet esimies, anna työntekijöillesi ääni ja kysy miten he tekisivät asiat toisin. Voit yllättyä!
Kuva: Pauliina Lapio, Bournemouth UK 2013. Willi Dorner: Bodies in Urban Spaces
5. Ruoki hyviä ajatuksia, älä tyrmää heti
Viimeiseksi muttei suinkaan vähäisimmäksi jätin omasta mielestäni usein unohdetun taidon. Jos joku ehdottaa jotain uutta tai erilaista, älä sano heti, että ei onnistu, ei tule onnistumaan, joo varmaan, hyvä idea mutta ei toimi meillä... Kuulostaako tutulta? Tähän on olemassa hyvä harjoituskin. Pyydä työkaveriasi sanomaan kaikkiin ehdotuksiisi EI. Huomaa kehosi reaktiot, mielesi reaktiot, tunteet. Onko hyvä ja itsevarma fiilis? Sitä minäkin. Tämän jälkeen tee sama ja pyydä sanomaan kaikkeen KYLLÄ ja jatkamaan omalla lauseella. Eli seuraavan kerran kun joku ehdottaa jotain ideaa, toimintatapaa tai mallia, mieti hetki, mitä vastaat ja miten vastaat. Myös ilmeet, eleet ja läsnäolo vaikuttaa. Aina ei tarvitse olla yli-innokas kuin Jack Russelin terrieri, mutta läsnäoleva, kuunteleva asenne jo antaa hyväksyvän fiiliksen.
Jos tämä kaikki oli sinulle enemmän kuin itsestäänselvyys, niin hienoa kuulla. Jos taas jokin kolahti tai särähti, mielelläni kuulen mitä ajatuksia heräsi?
Kirjoituksessa käytetyt lähteet:
Haaga-Helian e-lehti: Intuitio on tulevaisuuden työkalu, jonka käyttöä voi opetella https://esignals.fi/kategoria/tyoelama/intuitio-on-tulevaisuuden-tyokalu-jonka-kayttoa-voi-opetella/#01a2bcf228.3.2020, viitattu 29.3.2021
#changemaker #luovuus #intuitio #muutosjohtaminen #läsnäolo #vuorovaikutus #työyhteisöt #organisaatiokulttuuri #johtaminen #alaistaidot #työhyvinvointi