top of page
Etsi
  • Pauliina Lapio

Sydänten taloutta kehittämässä jatkuvan talouskasvun maailmassa

Päivitetty: 20. jouluk. 2022

Mikä merkitys on työlläni?

Miten ajatella työ uusiksi?

Mitä taide voi antaa työelämään?

Miten taide voi parantaa bisneksiä?



Kirjoittaja on Luova Lapio -yrityksen toimitusjohtaja ja perustaja, taiteen ja hyvinvoinnin ammattilainen Pauliina Haouami. Kuva: Maria Kärkkäinen 2022.


*'Juttu on kirjoitettu vuonna 2017 viisi vuotta sitten, mutta jäi julkaisematta koska sopivaa alustaa ei löytynyt. Muistin kirjoituksen olemassaolon yhtäkkiä ja päätin julkaista nyt omilla sivuillani. Muutamia kohtia editoitu, toim huom.

Asiasanat: Työhyvinvointi. Taiteen yhteiskuntavaikutukset. Liiketaloudellinen kasvu ja taiteen hyvinvointivaikutukset.

En tiedä mihin olin pääni laittamassa kun halusin vuosia sitten tutkia yhtälöä työhyvinvointi, bisnes ja taide. Yhdessä ja erikseen, taide ja bisnes - myöhemmin taide ja työhyvinvointi. Jotenkin ajan kanssa siitä tuli yksi suuri kehä, jossa jokaisella on roolinsa - mitä varhaisemmassa vaiheessa kaikki on mukana sitä paremmin kaikki yksilöt voivat. Työhyvinvointi on mielestäni muutakin kuin harvakseltaan tapahtuvia tyky- tai tyhy-päiviä, verenpaine-, paino- ja ergonomiamittauksia ja erilaisia varhaisen puuttumisen malleja ja suunnitelmia ennaltaehkäistä isoja ongelmia henkilöstössä. Koska työskentelen taidealalla, osaamisalueenani taide ja hyvinvointi, koin suorastaan velvollisuudekseni miettiä asiaa eteenpäin. Myös pitkähkö asiantuntemus yritysyhteistyön parissa taidekentällä on usein mietityttänyt siltäkin kannalta, että voisiko taide olla yrityksille ja työnantajille muutakin kuin välineellisesti vaikkapa liikelahja tai hassunhauska ohjelmanumero pikkujouluissa. Voidaanko ajatella, että yrityskuvan kiillottamisen, brändäämisen ja imagon kohottamisen lisäksi kyse voisi olla laajemmin myös koko yrityskulttuurin läpileikkaavasta toimintamallista, jossa taide olisikin liiketoiminnallisen kasvun lisäksi myös uusien ideoiden, uudenlaisen yrityskulttuurin, kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin lähde?

Kokeiluja on toki tehty ja tehdään, jossa taide tai taiteilija on tuotu organisaatioon, mutta vakavasti ja pääsääntöisesti taidetta yritystoiminnassaan hyödyntäviä yrityksiä on vielä vähän. Miten taidekenttä itse reagoi bisnesajatteluun, liiketoiminnallistamiseen ja yritysyhteistyöhön? Voisiko taidetta, työhyvinvointia ja liiketoimintaa yhdistää samalle pelilaudalle niin, että lopputuloksena on hyvinvoivat työntekijät, asiakkaat ja yksilöt, ammattimaisesti toteutettua taidetta ja ansaintalogiikaltaan toimiva ja hyvinvointia, kestävää kehitystä sekä arvopohjaista ajattelua tuottava yritys?

Nancy J. Adler on koonnut taiteesta ja bisneksen johtamisesta hienon artikkelin: The Arts & Leadership: Now That We Can Do Anything, What Will We Do?[i] Eli mitä aiomme tehdä nyt kun meillä on kaikkea? Hyvä kysymys, todellakin. Ajatus lähtee siitä, että nyt kun meillä on kaikkea - sivistystä, tietotaitoa, teknistä osaamista ja resursseja - niin mihin me tulevaisuudessa menemme, mitä me aiomme tehdä ja teemme asioiden eteen? Toisaalta meillä on sotia ja suuria ekokatastrofeja, puhumattakaan globalisaation muista haasteista. Voitaisiinko kilpailukyky ja äärimmäisen kilpailuhenkinen maailmantalouden tila muuttaa niin, että toimisimmekin sosiaalisen hyvinvoinnin hyväski? Emme saa menettää toivoa katastrofien ja epävakaan tilanteen edessä, vaan meidän tulee liikkua toiveiden ja haaveiden suuntaan. Tuleville sukupolville olisi tärkeä muuttaa toimintamalleja nyt niin, että bisneksestä ja yritysten liiketoiminnasta tulisi sekä yhteiskunnallista että menestynyttä toimintaa. Olisi hienoa, että meidän sukupolvemme muistettaisiinkin ihmiskuntana, joka USKALSI ja HALUSI muuttaa suuntaa ja toimia koko ihmislajin hyväksi?

Taiteen vaikutuksia työhyvinvointiin työstettiin Romanian pankissa Bank Transilvaniassa lokakuussa 2022.


Taiteen ja taiteilijan rooli muuttuvassa taloudessa

Miten taide tai taiteilijat sitten liittyvät talouteen? No mutta. Tulevaisuuden talouselämässä tullaan luomaan arvoja ja tarkoituksenmukaisuutta. Taiteilijat osaavat sen homman kaikista parhaiten. Taiteen tekemisen prosessit - kuten taito inspiroitua ja olla intohimoisen luova - valjastettuna talouselämän käyttöön ja bisnesmaailmaan voi tuoda markkinoille ja maailman hyväksi täysin uusia ja ennalta-arvaamattomia malleja, innovaatioita ja se luo myös sitoutumista työmarkkinoille. Taiteilijoiden kyky toimia ja improvisoida muutostilanteessa on aika erilainen taito siihen verrattuna, miten on totuttu yrityksissä toimimaan. Tähän asti on ensin suunniteltu ja sitten kokeiltu. Se ei enää toimi nykymaailmassa, kun kaikki on alati muuttuvaa ja pirstaloitunutta. Taiteilijat osaavat sen sijaan heittäytyä ja improvisoida tilanteen mukana. Asiaa katsotaan tilanteesta käsin, ja muutetaan tarvittaessa toimintamallia (tai taiteilijalle välineitä, materiaalia, henkilöhahmoja). Onhan kokeilukulttuuri onneksi jo meilläkin päivän sana isolla mittakaavalla ja varteen otettu tapa toimia jo julkistaloudessakin. (Ehkä nyt jo menneen talven lumia: toim huom)

Esimerkkejä taiteilijoiden käytöstä bisnesmaailmassa löytyy maailmalta. Runoilija David Whyte kutsuttuna puhumaan merkittävän globaalin ilmakehä- ja avaruusyrityksen ja lentokoneita valmistavan firman vastaaville. Tanskassa koulutettavat liiketalouden opiskelijat saavat oppia taideaineista. Johtamiskoulussa luetaan Shakespearen näytelmää Henry V, koska sen on todettu olevan paras oppi johtamisesta. Tanssiryhmät, teatterintekijät ja muusikot opettamassa yritysten työntekijöille yhteistyötaitoja ja määräajoissa pysymisen taitoja. Yalen lääketieteellisessä koulussa lääkäriopiskelijoiden diagnoositaidot paranivat 25 %, kun heille tarjottiin taideopintoja verrattuna niihin, jotka eivät taideopintoja käyneet.



Taidetta katukuvassa. Bodies in Urban Spaces by Willi Dorner. Bournemouth, UK 2013. Kuva: Pauliina Haouami.


Yrityskentälle on tietenkin saatava selviä perusteluita taiteen käytön mahdollisuuksista ja taiteen voimasta. Kilpailu on entistä raadollisempaa, vanhat tavat tehdä bisnestä eivät enää toimi, se mitä on tehty ennen ei enää päde. Jokaisen pitää löytää uusi musta, mutta sekään ei enää riitä, vaan pitää löytää uusi uusi musta. Jatkuva tuloksen parantaminen, tuloskasvun tavoitteleminen ei voi enää jatkua. Jatkuvan kasvun vankila on yritysten todellisuutta. Ylikansalliset yhtiöt jylläävät talouspolitiikassa, ei valtiot ja niiden hallitukset. Ei voida enää olettaa, että valtio pitäisi yksin huolen yhteiskunnasta, vaan tulisi peräänkuuluttaa yritystenkin vastuuta yksilöiden hyvinvoinnista.

Suurten ylikansallisten yhtiöiden maine on kyseenalainen monessakin suhteessa työntekijöidensäkin suhteen - miten he aikovat vastata paineeseen muuttaa maailmaa? Ketä se hyödyttää? Vähemmästäkin tulee ajatelleeksi, että eihän tämä näin voi jatkua. Yritykset teettävät työtä alihankkijoilla ja sotkevat ympäristöä eri valtioissa kuin missä varsinaiset voitot jaetaan - jättäen sotkut toisten (kuten valtioiden ja kuntien, paikallisten asukkaiden) siivottaviksi.


No taide, hyvää iltaa. Mitä annettavaa sinulla olisi tähän keskusteluun?

Uuden keksiminenhän on ollut aina taiteilijoiden osaamisalaa. Taiteilijat ovat edellä aikaansa. Usein jopa niin edellä, että osaavat ennakoida tulevaa jo ennen kuin mitään todisteita on vielä näkyvissä. Taiteilijoilla on myös kyky luottaa intuitioon ja mielikuvitukseen, vaikka lopputuloksesta ei ole vielä havaintoakaan. Samaan tapaan johtajien tulisi luottaa tulevaan, vaikka tulos ei näkyisikään heti paperilla. Kestääkö kantti, vaikka ympärillä on kyynikoita, epäröijiä sekä sanotaan haihattelijaksi ja jopa naiviksi? Kyse onkin taitavasta johtajuudesta. Hyvä johtaja näkee asiat sellaisina kuin ne ovat, näkee mahdollisuuksia siellä missä toiset eivät edes osaa ajatella niitä olevan ja ennen kaikkea hyvällä johtajalla on rohkeutta inspiroida toisia tekemään mahdottomasta mahdollista. Tarvitaan intohimoa ja rohkeutta olla välittämättä kyynisistä kommenteista. Menestyjät vaihtavat toimintatapojaan saavuttaakseen päämääränsä, kuten John G. Maxwell toteaa kirjassaan Eteenpäin epäonnistuminen (Otavan kirjapaino, 2013). Googlen entinen toimitusjohtaja Eric Schmidt sanoikin osuvasti: sinun täytyy antaa taiteilijoiden yrityksessäsi tutkia ja luoda seuraava iso juttu, jonka he varmasti tekevätkin luotettavasti - jos vain annat siihen luvan.

Miten taiteilijat ja maailmantalous liittyvät toisiinsa, vai liittyvätkö mitenkään? Taiteilijathan perinteisesti ovat kiinni apurahajärjestelmissä, etenevät projektista toiseen tai apurahakaudesta toiseen (jos hyvin käy). Se on kaukana kvartaalitaloudesta, pörssikursseista ja tuloskasvun maailmasta. Lieneekö jopa eri planeetalta tai galaksista? Taiteilijoiden avulla voimme kyseenalaistaa koko talousmaailmaa. Taiteilijoilla on harvoin mielessä paljonko he tienaavat jälkipolville tai mitä on kassassa eläkevuosia varten. Sen sijaan heidän työnsä kautta voi osoittaa ja herätellä, että olisiko elämässä jotain suurempaa, ekologisempaa tai henkisempää keinoa tulla osaksi maailmaa? Mitä väliä on jatkuvalla talouskasvulla, jos se tehdään ihmisten ja luonnon kustannuksella? Olen kuullut ihmisistä, jotka ovat esimerkiksi tanssiteoksen nähtyään jättäneet oravanpyörän ja lähteneet vakityöstään tekemään jotain ihan muuta. Kuten seikkailemaan erämaahan, purjehtimaan vuodeksi, viettämään aikaa perheensä kanssa tai perustamaan ekoyrityksen. Taiteilijat osaavat tuoda tunteisiin vetoavia totuuksia esille. Koska nykyinen maailma on pirstaleinen, kukaan ei enää kanna vastuuta ja markkinat ovat korvanneet hallitukset.


Taidetta ja hyvinvointia mietittiin muotoilun ja arkkitehtuurinkin näkökulmasta osana taiteen ja hyvinvoinnin foorumia Romaniassa 2022. Miten taiteen tuominen osaksi koulujen arkea esimerkiksi helpottaa erityislasten tilantajua ja viihtyisyyttä. Ja kaikki hyötyy! Kuva: Pauliina Haouami.


Taiteella tulisi olla suurempi rooli päivittäisen elämämme muotoilussa. Tämä koskee myös yritysten työntekijöitä. Jokaisella työntekijällä tulisi olla olo, että hän tekee jotain, jolla on aidosti positiivista vaikutusta asiakkaiden ja kollegoiden elämään. Liian monille työntekijöille tunne oikeudenmukaisuudesta on töissä lähellä nollaa. He eivät saa työstään muuta sitoutumisen tunnetta kuin ehkä oma ura ja sen nostattaminen. Eikö jokaisella ole kuitenkin toive tavoitella eteenpäin, koskettaa toisia, tehdä jotain merkityksellistä, jättää maailma hitusen paremmaksi paikaksi elää? Ja miksi se on usein työpaikalla mahdotonta, ellei peräti estetty? Liiketoimintasuunnittelija Gary Hamel on sanonut (2002) että tarvitsemme käsien ja päiden talouden tilalle sydänten taloutta (economy of hearts). Johtajat pystyvät innostamaan alaisiaan työskentelemään suuren unelman eteen. Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan on tulevaisuuden taloutta. Puhutaankin toivon johtajuudesta. Minullakin on kokemusta tästä. Paras kommentti, jonka olen esihenkilöltäni kuullut on että mitä voisin tehdä, jotta sinä voisit työskennellä paremmin, mitä esteitä minun pitäisi poistaa, että pystyt tekemään asiat, joihin sinut on palkattu? Olin vaikuttunut.

Jos haluat oikeasti muuttaa maailmaa, aloita se omasta yrityksestäsi, omasta työpaikastasi. Ja jos et voi muuttaa mitään, mieti onko jotain muutettavaa itsessäsi?


Art Of Silence®️ -työpaja Manchesterin sairaalassa 2020. Kuva ja konsepti: Pauliina Haouami.


Mikä on sinun esimerkkisi Suomesta tai maailmalta, jossa ihmiset tekevät töitä suuren unelman eteen joko taiteen kautta tai muuten?


Minä nostan joulun kunniaksi tähän kolme:

  • Pertin valinta. Ei kaipaa juuri perusteluja. Tinkimätöntä, periksiantamatonta työtä erityisten ihmisten työllistämiseksi ja omistajat ovat itse vaikuttamassa alan kehitykseen ja omaleimaisen toiminnan eteen. Paljon hyviä toimintamalleja ja annettavaa maailmalle outsider -taiteen saralla.

  • Artists At Risk -organisaatio, joka auttaa taiteilijoita, joiden vapaus ja henki on uhattuna. Saivat juuri Suomen historian ensimmäisen taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon (Taike).

  • Lime Art, Manchester, Uk. Sairaalan sisällä toimiva taideorganisaatio, joka on saanut usieta palkintoja terveydenhuollon kehittämisestä. Avasivat juuri koronavuonna Art & Wellbeing keskuksen - kun muu maailma sulki oviaan taiteilijoille.

Lähteitä:

[i] Academy of Management Learning & Education, 2006, vol. 5, No. 4, 486-499

ii John C Maxwell: Eteenpäin Epäonnistuminen. Otavan Kirjapaino oy 2013, Keuruu.

iii TAIDETOIMINNAN VAIKUTUSTENTALOUDELLINEN ARVIOINTI TYÖYHTEISÖISSÄ. Jarno Turunen, Heli Ansio, Pia Houni 2018. Taike julkaisusarja.

81 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page