Etsi
  • Pauliina Lapio

Osallistava taide osana Sairaala Novan taideohjelmaa julki

Osallistava taide ja sen eri mahdollisuudet ovat Suomessa sairaalatasolla vielä hyödyntämätön voimavara, jonka vaikutukset edistävät potilaiden ja henkilöstön hyvinvointia monin eri tavoin.


Sairaala Novaan Jyväskylään on tehty Suomen ensimmäinen osallistavan taiteen suunnitelma, jonka tavoitteena on ennakoiden ja suunnitelmallisesti kohdentaa erilaisten taidelähtöisten menetelmien hyödyntämistä potilailta ja henkilöstöltä nouseviin tarpeisiin.


Sairaala Nova on panostanut paljon taiteeseen ja tilojen viihtyvyyteen monimuotoisen taideohjelman kautta. Kuka olikaan tehnyt sen kauniin teoksen sisäaulassa, mikä olikaan tarina osastolla olevan taulun takana? Kuinka potilaat ja ammattilaiset pääsisivätkään paremmin tutuksi sairaalataiteesta ja sen erilaisiin menetelmiin? Entä miten taiteen hyvinvointivaikutukset saisi vielä paremmin hyödynnettyä Novassa? Siihen vastauksia saadaan osallistavan taiteen ohjelmasta.



Sairaala Novassa on Nora Tapperin suunnittelema ja veistämä hiljaisuuden puutarha, joka inspiroi kävijöitä pysähtymään ja kenties jatkossa osallistavan taiteen keinoin teos saa lisäsävyjä taiteen keinoin. Kuva: Teija Isohauta.


Mitä on osallistava taide?


Osallistavalla taiteella tarkoitamme tässä yhteydessä taidetta, jossa potilas, henkilökunta, omainen tai sairaalan yhteistyöverkostot ovat osallisena taiteen tekemisen prosessiin: valmisteluun, suunnitteluun, toteutukseen tai lopputyöhön. Osallisuutta voi olla taiteen tekeminen itse, olemalla mukana teoksen (taideteos, työpaja, esitys, projekti tai prosessi) toteutuksessa tai vaikuttamalla esimerkiksi alkuvaiheessa teoksen suunnitteluun. Osallistava toiminta voi olla taidelähtöisten menetelmien käyttäminen osana hoitotyötä. Taidetta voi ottaa mukaan esimerkiksi henkilöstön kohtaamaan yleiseen ongelmaan, kuten vaikeiden tilanteiden puheeksi ottaminen potilaan kanssa, haastavat potilaat tai yksinkertaisimmillaan pelottava tai jännittävä toimenpide. Taidemuoto voi olla mikä tahansa; kuvataide, kirjallisuus, sanataide, tanssitaide, musiikki, teatteri, sirkus, ympäristötaide, pelitaide, valokuvaus ja niin edelleen.


Osallistavassa toimintamallissa henkilökunnan edustaja voi olla auttamassa taideprojektin syntymistä omalla osastollaan esimerkiksi järjestämällä tilaa ja aikaa tekemiseen, kannustamalla potilaita osallistumaan, kertomalla omaisille nurkan takana olevasta taidekäytävästä odotteluajan tekemiseksi, innostamalla työkavereita tulemaan mukaan vaikkapa henkilökunnan taideiltapäivään tai käyttämällä omia taitojaan ja ideoitaan osana hoitoprosessia. Miksei vaikka järjestämällä työkavereille ohjattua taidehetkeä lomalta paluun kunniaksi. Yhdessä sairaalassa henkilökunta järjesti valokuvanäyttelyn omista työmatkakuvistaan henkilökunnan huoltokäytävään. Jokainen kuva sisälsi tarinan mitä matkalla näkyy, ja tunnelmia kotiinpaluusta ja työmatkasta. Tästä innostuneena mm. kuntoutuksen yksikkö Jyväskylässä järjesti valokuvanäyttelyn vuonna 2018. Ajatuksen ei tarvitse olla liian vaikea tai haastava, vaan pienikin juttu riittää.



Pelitaidetta ja kuvataidetta yhdistelevä taiteilijaresidenssi psykiatrisessa yksikössä 2019. Nuoret potilaat ja henkilökunta pääsi tutustumaan printtitaiteen ja kokeellisen elektroniikan saloihin taidetyöpajojen merkeissä. Syntyi Pascal-olento avaruudesta. Kuva Dawn Prescott.


Miksi osallistavaa taidetta sairaalaan?


Taiteella on tutkitusti monia hyvinvointivaikutuksia. Tutkimustuloksia löydät esimerkiksi tämän artikkelin lopusta. Osallistava taide valikoitui mukaan sairaala Novaan näihin tutkimustuloksiin viitaten. Mukana oli myös vahvasti se ajatus, että henkilökunta, potilaat ja lähiverkostot (omaiset, ystävät, perhe ym sidosryhmät) voivat olla potilaan tukena hoitopolulla ja paranemisessa myös taiteen keinoja hyödyntäen. Tärkeänä osatekijänä huomioitiin henkilökunnan jaksaminen, viihtyvys ja vaikutus potilaan kokemukseen sairaalasta. Mietittiin, miten henkilökunta voisi tuoda omaa osaamistaan ja näkemystään mukaan osallistavaan toimintaan? Lisäksi osallistavan taiteen ottamisessa mukaan ratkaisi paljon kansainväliset sairaalat, kuten Manchesterin sairaala huikeine projekteineen, jossa lastenosasto olikin avaruusalus tai palovamma-osastolla potilaat saivat itse liikutella katossa olevia taideteoksia hoidon ajan, samalla keskittyen tekemiseen - ei suinkaan pelottavaan toimenpiteeseen ja kipuun.


Kuitenkin terveyden ja hyvinvoinnin kulttuuriset ulottuvuudet ja kulttuurihyvinvointi voivat jäädä sivuun terveyspalveluja tuottavien organisaatioiden ympäristöissä, joiden painopiste on lääketieteellisissä hoidoissa ja toiminnan tehokkuudessa. Kansainvälinen Lancet-komissio on todennut kulttuurin huomiotta jättämisen terveydenhoidossa erääksi suurimmista terveyden edistämisen esteistä (Napier ym. 2014).


Taiteen ja kulttuurin merkitys paljastuu erityisesti silloin, kun ihminen eristetään ympäristöön, jossa kulttuuri ja taide eivät ole läsnä. Varsinkin pitkäaikaissairaiden kokemus hoitoympäristöstä on tämänkaltainen. Kulttuurin ja taiteen tervehdyttävää vaikutusta pystytään muiden hoitokeinojen tavoin mittaamaan tehokkuuslukuina; vaikuttavia tuloksia on saatu esimerkiksi musiikin vaikutuksesta kuntoutumiseen (Särkämö ym. 2011)


Lisää sairaalataiteen hyödyistä löytyy ArtsEqual -hankkeen policy brief -dokumentista, jossa sain olla mukana asiantuntijana. Se julkaistiin syksyllä 2020. Tähänkin linkki artikkelin lopussa. (Koivisto, T.-A., Lehikoinen, K., Lilja-Viherlampi, L.-M., Lapio, P. & Salanterä, S. 2020. Taide ja kulttuuri sairaalassa ja terveyspalveluissa. ArtsEqual Policy Brief 1/2020. Taideyliopisto.)


Lapio eli minä itse (vas) tutustumassa Manchesterin sairaalan residenssitaiteilijatoimintaan, joka kopioitiin meiltä Suomesta. Henkilökunnan jäsenen kanssa teimme zoetrooppeja ja lopputulos hämmästytti molempia. Kuva Dawn Prescott 2019.


Taiteilijan rooli osallistavassa taidetoiminnassa


Ei sovi unohtaa taiteen ammattilaisten merkitystä onnistuneen taideprojektin läpiviemisessä. Toki paljon voi tehdä ihan itse, ja se kertoo luovuudesta ja hyvästä tekemisen meiningistä. Taiteilijan rooli on olla mukana osallistavan taiteen prosessissa ennen kaikkea luotsaajana, ideoijana, sparraajana, kannustajana ja asiantuntemuksen tuojana itse sisältöihin. Henkilökunta voi ideoida vaikka mitä ja taiteen ammattilainen nappaa ideat käytäntöön sekä tekee konkreettisia asioita idean maaliin viemiseksi. Taiteilijan rooli voi olla ensin kerätä ideat ja sitten työskennellä yksin esimerkiksi teosta valmistaen, mutta mielekkäintä osallistavan taiteen projekteissa kaikille on se, että myös potilaat ja henkilökunta pääsee tekemään konkreettisia asioita ja näkemään asioita eri valossa.


Usein kun taiteilija tulee paikalle, ajatellaan että hän saa nyt tehdä työnsä rauhassa ja minähän en tästä mitään ymmärrä tai osaa. Mutta kun osaava ammattilainen johdattelee tekemisen äärelle, voi syntyäkin jotain täysin yllättävää ja uutta kaikille. Yhdessä tilanteessa iäkäs mies sanoi residenssitaiteilijalle, että minähän en tee taidetta ennen kuin lehmät lentää! Ja arvaapas mikä teos syntyi? No lentävä lehmä! Ja näin saatiin vastentahtoinen mies mukaan projektiin naureskellen.


Suomessa on paljon soveltavan taiteen ammattilaisia, jotka ovat tottuneita tekemään töitä erilaisissa toimintaympäristöissä. Onneksi sairaalamaailmakin avaa ovensa näille pitkän linjan tekijöille, jotka eivät vierasta uusia näkökulmia, tekemisen tapoja, kohderyhmiä tai paikkoja tehdä taidettaan. Kaikki kunnia siis sekä terveydenhuollon ammattilaisille, joiden päätyö on saada potilaat terveeksi ja taiteen ammattilaisille, jotka mielellään tässä työssä ovat henkilökunnan tukena ja innostajina uudenlaiseen tekemiseen.



Sairaalan ala-aula Jyväskylässä muuttui yhtenä päivänä taidetyöpajaksi, jossa kuka tahansa ohikulkija saattoi osallistua tekemiseen. Tässä henkilökunnan lapsi tekemässä blockprintingiä taiteilijan ohjaamana vuonna 2019. Kuva Pauliina Lapio.


Omat lähtökohdat Osallistavan taiteen suunnitelman tekemiselle


Pieni tarina miksi juuri minä valikoiduin ensimmäisen osallistavan taiteen suunnitelman tekijäksi tai miksi aihe kiinnosti minua niin paljon. Ensinnäkin, olin työvaihdossa Pavilion Dance South Westissa vuonna 2013. Tehtävänäni oli tutkia tanssin vaikutuksia terveyteen, ikääntymiseen ja hyvinvointiin. Olin Keski-Suomen Tanssin Keskuksen toiminnanjohtajana ja juuri vetänyt useita hyvinvointihankkeita tanssin parissa hoivakoteihin. Mietin sitä, että onko olemissa tieteellistä pohjaa taiteen hyvinvointivaikutuksille ja erityisesti tanssitaiteeseen liittyen. No olihan niitä!


Kartoitin kaikki South-West alueella tehdyt hyvinvointihankkeet viimeisinä vuosina ja osui käsiini aika monta sairaalahanketta. Totesin että ei meillä Suomessa tällaista ole. Luin kuinka taideprojekteja oli vedetty syöpäpotilaille heidän kanssaan. Kuinka sädehoitohuoneen oven iso musta rasti oli korvattu luontovalokuvalla. Pelottelun sijaan rauhoittavia elementtejä. Omaisille tehtiin mittauksia verenpaineeseen sillä aikaa kun odottivat omaisiaan kemoterapiasta. Oli aika korkeat lukemat. Sama toistettiin niin, että paikalla olikin tanssitaidetta. Verenpaineet laski huomattavasti. Ai että omaisiakin ajateltiin? Kiinnostukseni heräsi. Tulin Suomeen ja ajattelin, ettei tule olemaan mahdollista meillä Suomessa. Varsinkaan kotisairaala Jyväskylässä! Ja kuinkas sitten kävikään...


Vuonna 2017 sain yhdessä Sairaala Novan taidetyöryhmän kokouksessa ex-tempore kahden minuutin puheenvuoron esittävän taiteen mahdollisuuksista sairaalassa. Olin taiteen ja hyvinvoinnin asiantuntijana mukana. Kerroin kaikki kansainväliset ja kotimaisetkin esimerkit, jotka äkkiseltään muistin. Se kannatti! Puheenvuoron päätteeksi muistan yhden kehittäjäylilääkärin sanat: Eikös me tähän lähdetä mukaan?


Onnea uusi Sairaala Nova ja Suomen ensimmäinen osallistavan taiteen suunnitelma!



Vähän tärähtänyttä sairaalan henkilökuntaa taidetyöpajan päätteeksi 2020 tammikuussa.


Tutkimustuloksia eri tieteen aloilta on paljon. Tässä muutamia esimerkkejä taiteen hyvinvointivaikutuksista sairaalassa, valitusti eri teemoista ja lähtökohdista.


•Arts Equalin toimenpidesuositus: Kulttuuri ja taide sairaalassa ja muissa terveyspalveluissa https://sites.uniarts.fi/documents/14230/0/artsequal+-+toimenpidesuositus+-+2020+-+nro+1+–+2020+08+14_NETTI.pdf/e9eb7dd8-d0e7-2879-2816-b7cf56c9980f?t=1599650585009


Sairaalaklovneria lapsen potilaskokemuksena:

Mäenpää, K. (2018): Digital service for measuring children’s patient experience of preoperative medical clowning. Lasten potilaskokemuksen mittaaminen digitaalisen palvelun avulla – tapaustutkimus toimenpideklovnerian vaikuttavuudesta potilaskokemukseen. Aalto University, School of Science. Degree Programme in Computer, Communication and Information Sciences.


Esteettisen ympäristön, taiteen ja muotoilun vaikutus mielenterveyteen/mielen hyvinvointiin

•Daykin, N., Byrne, E., Soteriou, T. & O’Connor, S. (2008). The impact of art, design and environment in mental healthcare: a systematic review of the literature. The Journal of The Royal Society for the Promotion of Health. Vol. 128, No.2, s. 85-94.


Henkilökunnan kokemuksia taidelähtöisestä toiminnasta:

•Wilson, C., Bungay, H., Munn-Giddins, C. & Boyce, M. (2016). Healthcare professionals’ perceptions of the value and impact of the arts in healthcare settings: A critical review of literature. International Journal of Nursing Studies 56, s. 90–101.


Krooninen kipu ja vibroakustinen hoito osana itsehoitoa:

•Campbell, E. A. (2019). Vibroacoustic treatment and self-care for managing the chronic pain experience: An operational model. Jyväskylä: University of Jyväskylä.


Tanssi-improvisaation vaikutus nuoriin kipupotilaisiin

•Dowler, L. (2016) Can improvised somatic dance reduce acute pain for young people in hospital? Nursing Children & Young People, Vol. 28, No. 9, s. 20-25.


Lisää löytyy Taikusydämen sivuilta eri teemoittain https://taikusydan.turkuamk.fi/tietopankki/julkaisut/tutkimus-2/


37 katselukertaa0 kommenttia