"Luovuus tarvitsee tietoisuutta ja mielen vapautta"

Kirjoittaja: Virpi Koskela /Art Of Silence työryhmän jäsen

MITÄ ART OF SILENCE ON MINULLE?

Hiljaisuuden taide. Juuri nyt se on minulle sadepisaroiden ääni ikkunaa vasten, koneen näppäimien ääni sormieni alla. Lauantaiaamun karhea rauha.

Pääsin mukaan Art of Silence -tuotekehitysprosessiin, josta en vielä osaa sanoa muuta kuin että enpä ole ollut niin hauskassa zoom-palaverissa kuin tavatessamme ensi kertaa aiheen tiimoilta. On hienoa päästä murtamaan omia ennakkoluulojaan ’etäläsnäoloa’ kohtaan tällaisen porukan kanssa. Kiitos kuuluu Ranskassa asuvalle entiselle oppilaalleni Pialle, joka oli bongannut Art of Silence -taiteilijahaun Linkedinissä. Hän otti yhteyttä ja kehotti hakemaan. Pian intuition ansiosta olen tässä.

Virpi Koskela kuva @ Janne Körkkö

Läsnäolo ja taide.

Itselleni erottamaton parivaljakko lähes 30 vuoden ajalta teatterin, yhteisöjen kouluttamisen sekä taide- ja terapiaopintojen parista. Ensin alitajuisemmin, sitten tietoisemmin. Olen saanut niihin liittyen paljon erilaisia oppiläksyjä. Ensinnäkin: antautuminen, irti päästäminen. Sitten: oivallus yhteydestä. Emme olekaan irrallisia kappaleita maailmassa. Yhteys mahdollistaa monta i:llä alkavaa: ilon, innon, innostuksen, intohimon. Ja k:lla alkavista: kauneuden, keskittymisen, kuuntelemisen, kuulemisen ja kohtaamisen.

Läsnäolo ja taiteellinen toiminta ovat elämäntapa ja työ, joita harjoitan ja harjoittelen joka päivä. Ei ole kiinnostavampaa asiaa kuin tietoisemmaksi tuleminen. Siinä ei voi tulla valmiiksi. Se on lohdullista. Kaikesta tekemisestä voi tulla laadukkaampaa, luovempaa ja merkityksellisempää, jos oppii olemaan tietoisemmin läsnä. Avautuu tilaa kuunnella intuitiota, kääntää näkökulmaa ja saada oivalluksia. Rohkeutta päästää irti ja tarvittaessa myös luovuttaa, luopua, vetäytyä.

Kilpailuun perustuva elämänmuotomme on laajeneva, eteenpäin pyrkivä ja yanginen.

Rationaalinen, pää- ja järkikeskeinen. Nykyisten globaalien haasteiden keskellä olemme kuitenkin jo huomanneet, etteivät äly, laajeneminen ja valloittaminen ratkaise niistä juontuvia ongelmia. Tarvitsemme yhtä lailla yiniä, sisäänpäin kääntymistä, pysähtymistä, vetäytymistä, hiljaisuutta. Kehon ja aistien viisautta. Kuuntelemista ja syvyyksiin sukeltamista. Itse olen, varsin energisenä ihmisenä, joutunut opettelemaan asiaa pohjamutien kautta. Ja hommaa riittää, yhä edelleen...

Läsnäolon taiteesta minulla on siis sekä omakohtaista, mutta myös tutkittua, empiiristä tietoa. Väittelin filosofian tohtoriksi aiheesta vuonna 2018. Keräsin vuosien ajan satojen eri-ikäisten ja erilaisissa ammateissa sekä elämäntilanteissa olevien ihmisten läsnäolon kokemuksia. Tarkastelin niiden yhteyttä luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Tulokset olivat tehostamisen ja taloususkonnon näkökulmasta epäseksikkäitä: luovuus tarvitsee tietoisuutta ja mielen vapautta. Tietoisuus ja mielen vapaus taas tarvitsevat hiljaisuutta, pysähtymistä, yhteyttä, iloa, suorittamattomuutta, statuksettomuutta, aitoa kohtaamista… Sisäistä ja ulkoista luontoa. Yhteyttä niihin molempiin. Sanatonta, sanoittamatonta, jopa mystistä.

Luovuus tarvitsee tietoisuutta ja mielen vapautta. Tietoisuus ja mielen vapaus taas tarvitsevat hiljaisuutta, pysähtymistä, yhteyttä, iloa, suorittamattomuutta, statuksettomuutta, aitoa kohtaamista…

Läsnäolon luonto

Viimeistelen parhaillaan tutkimukseeni perustuvaa yleistajuista suomenkielistä teosta työnimellä ”Läsnäolon luonto”. Teen samalla keikkaluontoisesti erilaisia yhteisökouluttajan tehtäviä aiheeseen liittyen teatterin, ekspressiivisen taideterapian, työhyvinvoinnin ja työn kokemuslähtöisen kehittämisen nimissä. Olen antanut itseni läsnäolon taiteen ja luontoyhteyden elvyttämisen palvelukseen. Kiitollisena tajuan, että Art of Silence on luonteva osa tätä kaikkea.

Sadepisaroiden taputtelu lasia vasten jatkuu. Äänessä on jo kevään rytmiä. On mukavaa olla tässä, olemassa.