"Läsnäolon taiteessa prosessi on lopputulosta tärkeämpi."

”Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan”

- Muumipappa

Kirjoittaja: Pirre Toikkanen / Art of Silence työryhmän jäsen

Vuosi läsnäolon taidetta

Vuosi 2020 oli monella tavalla merkityksellinen vuosi. Vietimme mieheni kanssa sapattivuotta. Alkuvuoden matkustimme Uudessa Seelannissa ja loppuvuoden kotimaassa. Kävelimme, pyöräilimme, ulkoilimme, olimme, nautimme hiljaisuudesta ja luonnosta. Tämä kaikki avasi luovuuden kanavani, oli aikaa tutkia ja tehdä taidetta itseä kuunnellen.

Syksyn aikana syntyi Läsnäolon taide – Mindful art -verkkovalmennus, jonka tavoitteena on lisätä tietoista lempeää läsnäoloa ja luovuutta ja lisätä itsetuntemusta ja itsemyötätuntoa taiteen menetelmin. Valmennus sisältää ekspressiivisen taiteen harjoituksia, hengitystä, visualisointia, mindfulness harjoituksia, meditaatioharjoituksia ja valokuvatyöskentelyä.

Joulukuussa näin ilmoituksen Art of Silence hankkeesta, johon haettiin taiteilijoita ja halusin heti mukaan. Art of Silence hanke on täydellinen jatkumo viime vuodelle ja olen kiitollinen että saan olla mukana kehittämässä tuotetta, jossa yhdistyy läsnäolotaidot ja taidemenetelmät

Pirre Toikkanen 3/2020 Wanaka Uusi Seelanti

Jos sukset lipsuukin, mutta myös luistaa hyvin, niin mitä sitä lipsumisesta stressaamaan.

Olemisen ja tekemisen maastot

Olen hiihtänyt jo tänä vuonna enemmän kuin viimeiseen kymmeneen vuoteen yhteensä. Hiihtäminen lumoavan kauniissa, hiljaisessa, lumisessa metsässä on ihan parasta mindfulnessia. Hiihtäessä keskityn täysin nykyhetkeen ja olen oppinut pikkuhiljaa huomioimaan asioita, esimerkiksi suksien lipsumista, sellaisina kuin ne ovat, tuomitsematta ja stressaamatta. Jos sukset lipsuukin, mutta myös luistaa hyvin, niin mitä sitä lipsumisesta stressaamaan.

Näin ei ole aina ollut. Hiihtäminen oli minulle ennen suorittamista enemmän kuin nautintoa ja silloin saattoi koko hiihtoreissu mennä suksien pitoa tai luistoa tai latujen kuntoa arvostelemalla – ei ihme, ettei hiihto innostanut eikä voimaannuttanut.

Hiihdin siis ennen tekemisen mielentilassa. Tekemisen mielentila on se, jossa tehdään asioita, suoritetaan ja pyritään tavoitteisiin, joita olemme itsellemme asettaneet. Olemisen mielentila taas tarkoittaa, että hyväksymme olemassa olevan sellaisena kuin sen koemme, yrittämättä muuttaa sitä. Kaikkea voi tehdä joko olemisen mielentilassa tai tekemisen mielentilassa. Kumpaakin tarvitaan ja parasta lienee tilanne, jossa voimme liikkua joustavasti tekemisen ja olemisen maastojen välillä

Luovuudesta puhuttaessa keskitytään usein enemmän tekemiseen kuin olemiseen, mutta oleminen on myös tärkeä luovuuden osa, samoin kuin tila olemisen ja tekemisen välillä.

Taiteen tekeminen on aina helpottanut minun nykyhetkeen keskittymistä kaikilla aisteilla, on sitten kyseessä ollut näytteleminen, maalaaminen, kirjoittaminen, tanssiminen tai vaikkapa valokuvaaminen.

Tietoisuustaitojen harjoittamisen kautta olen oppinut kuuntelemaan paremmin kehoani, tunteitani ja mieltäni ja lisäämään lempeyttä hyväksyä asiat sellaisina kuin ne ovat tässä ja nyt. Tietoisuustaitoja harjoittelen päivittäin, enkä taida tulla koskaan valmiiksi, onneksi.

Taide voi koskettaa silloin kun olemme herkistyneet sille. Herkistyminen tapahtuu aistien kautta. Läsnäolon taiteessa prosessi on lopputulosta tärkeämpi.

Low skills, high sensitivity – ei tarvitse osata eikä suorittaa

Tällä hetkellä ajattelen, että Art of Silence, hiljaisuuden taide, läsnäolon taide, sisältää tutkimusmatkoja meditaatioharjoituksiin, ekspressiivisen taiteen ja mindfulness pohjaisiin harjoituksiin, kuten visualisointeihin, hengitysharjoituksiin, kirjoittamiseen, kuvatyöskentelyyn ja liikkeeseen.

Lähestymistapa taiteeseen on lempeästi irti päästämistä kontrollista ja antautumista hetkelle. Taiteen tehtävänä on auttaa meitä olemisen mielentilaan, tulemaan kosketuksiin itsemme kanssa, läsnäolevaksi hetkeen, omaan kehoon ja omaan mieleen.

Taide voi koskettaa silloin kun olemme herkistyneet sille. Herkistyminen tapahtuu aistien kautta. Läsnäolon taiteessa prosessi on lopputulosta tärkeämpi.

Haukilahden ranta 1/2021 @Pirre Toikkanen